Big Crocodile Tears

Sinne ne nyt lähti. Lentoasema nielas ne ja vei kauas pois. Silmät suljettuina kuulen yhä tutut äänet, Veikan naurun ja näen tutut hahmot hääräämässä, silmät avoinna pelkkää tyhjää ja hiljaisuutta. Tämän täällä asumisen oikeastaan ainut ja isoin merkityksellinen miinus on tämä, ettei näe rakkaita ystäviä ja perhettä niin usein kuin toivois. Kyllähän me se tiedettiin, kun puntaroitiin vaakakupeilla lähtöä ja nyt on taas se hetki, kun tää välimatka ja ikävä tuntuu kaikkeista pahimmalta. Mutta kyllä se tästä taas lähtee rullaamaan, sehän vaan osoittaa että välittää. Mutta silti, kauheen surullinen olo.


      Hyvää matkaa rakkaat, ihanaa kun kävitte <3
                                     -Mari