Pientä haikeutta oli kylmyyden lisäksi myös ilmassa. Ystävät on ihan parasta, enkä voinu olla miettimättä missä ja milloinhan näitäkin ihmisiä taas näkee seuraavan kerran. Elämä menee niin nopeeta. Mut onneksi on näitä ystäviä, joiden kanssa juttu jatkuu mihin se jäi vaikka ei nähtäiskään pitkiin aikoihin. Ehkä me mennään vielä joskus Saksaan, tai he tulevat tänne uudestaan tai missä sitten asutaankaan seuraavaksi, mutta kyllähän me vielä nähdään :) Se on vaan Auf Wiedersehen, eli suoraan käännettynä seuraavaan kertaan kun nähdään!
Veikka menossa puistoon pelaamaan palloa.
Down Underissa kuusetkin kasvaa väärinpäin. Tai siis oikeinpäin sieltä katottuna ;)
Lähileikkipuisto sijaitsee ihan rannan tuntumassa. Paikalliset äidit on siellä märkäpuvut päällä lautojensa
kanssa ja käyvät vuorotellen vedessä. Millonkahan mie? Ens kesänä?
Viel Spass!
Maailman suurimmalla hiekkalaatikolla :) On the world´s biggest sandbox :)
Ich freue mich sehr, euch wieder zu sehen.
Taas näitä typeriä kieltoja ;)
Veikka sai ikioman vompatin muistoksi. Sen nimi on Sebastian ja se tykkää omenasta.
Veikka hat seine eigene Vompat bekommen. Er heisst Sebastian und er magt Apfel.
"Veikka laita huulet törölle ja anna pusu!" "Mmmmmmm..."
Raikkain syysterveisin / Viele liebe Grüsse,
<3 Mari